Arvostelu: The Suicide Squad: Suicide Mission

03.08.2021

Kun ensimmäinen Suicide Squad (2016) teki epäonnistumiset, toinen The Suicide Squad (2021) yrittää onnistua tehtävässä uudestaan, eli olla hyvä elokuva.


03.08.2021 | Kirjoittanut: Erkki Alho
Seuraa Suomikassua:
Suomikassu Facebook Suomikassu Instagram Suomikassu Youtube Suomikassu Twitter Suomikassu Discord

Vuonna 2016 ilmestyi Suicide Squad, josta yleisö ei tykännyt. Nyt tulee verisempi vastine The Suicide Squad, josta yleisö ilmeisesti tykkää. Nyt yritetään pyyhkiä aikaisempi elokuva pois, laittamalla elokuvan nimen eteen THE. Onko tämä nyt SE Suicide Squad, jonka ensimmäisen elokuvan olisi pitänyt olla? Tämän uuden "version" on ohjannut Marvelin Guardians of the Galaxy -elokuvista tuttu James Gunn. 

Elokuva alkaa mielenkiintoisesti, sillä alussa tehdään selväksi, että kukaan ei ole turvassa. Kuka vain voi kuolla (mutta ei kuitenkaan). James Gunn tykkää vetää maton katsojien alta tasaisin väliajoin. Elokuvassa on muutamia kohtia, joissa tehdään juonellisesti täyskäännös odottamattomasti. Elokuva on myös leikattu kuin Tarantinon Jackie Brown tai Pulp Fiction tyyliin, sillä ajassa palataan edes takaisin paljastaen, mitä muualla tapahtui samaan aikaan juonellisesti. 

Tehtävää lähetetään suorittamaan kaksi ryhmää tuhoamaan Starfish-aseohjelma. Ryhmät koostuvat rikollisista ja roskasakista, jotka kootaan kasaan sopivilla profiileilla. Kummassakin ryhmässä on hyvin värikästä porukkaa, mutta harmi ettei kaikkiin ehdi tutustua paremmin, sillä elokuvassa kaatuu miestä kuin heinää. Kuolemat ovat brutaaleja, joka on harmi, sillä hahmot olivat niin värikkäitä ja persoonallisia. Hahmojen asuista tulee mieleen Watchmen-elokuva, sillä ne ovat hölmön näköisiä ja värikkäitä, mutta se on vain pintaa. Hahmot ovat sisältä rumia ja ei mene kauaakaan, kun räikeän keltaista kangasta koristaa verijäljet.

Elokuva viljelee vitsejä ja huvittavia tilanteita, mutta samaan aikaan ne tuntuvat vähän kierrätetyiltä tarjoten vähän mitään uutta ja hauskaa: "Oho surmasimme vahingossa ei-vihollisjoukon. Hups". Elokuva sisältää paljon raakuuksia, sillä veri lentää ja raajat ja päät irtoilevat. Mutta tekeekö se elokuvasta paremman, jos elokuva on raaka? Omaan makuuni veri ei haitannut, mutta joissakin kohdin elokuva tuntui mässäilevän ehkä vähän liikaakin irtopäillä ja ruumiiden silpomisella. Toki kyseessä on sarjakuvaan perustuva elokuva ja liioittelu tuntuu asiaan kuuluvalta, varsinkin jos lähdeteoskin sisältää raakuuksia.

Elokuva on raikas tuulahdus DC-sarjakuvien elokuviin, joka kaipaisikin kevyempää ja sarjakuvamaisempaa otetta elokuviinsa Snyderin synkistelyjen rinnalle. Vaikka The Suicide Squad yrittää herätellä katsojia uudenlaisella Game of Thrones -tyylisellä filosofialla, että kukaan ei ole turvassa, se epäonnistuu siinä osittain. Elokuva taipuu loppujen lopuksi perinteiseen sankareiden henkiin jäämiseen, muutamalla uhrauksella. Elokuva tekee selväksi, ketkä ovat elokuvan päähenkilöitä ja totta kai he ovat turvassa. Olisi ollut virkistävämpää, jos alun viittaama suunta olisi pätenyt läpi elokuvan, eli oikeasti kuka tahansa olisi voivut kuolla, jopa päähenkilöt.

The Suicide Squad yllättää kuitenkin yllättävillä juonenkäänteillä, vaikkakin niilläkään ei ollut mitään suurempaa merkitystä elokuvan juonen kannalta. Elokuvan juoni pomppii sinne tänne näyttäen välillä 8 minuutin päähän mitä tapahtuu muualla. Elokuvaa vaivaa myös rytmitysongelma. Alkuinnostuksen jälkeen elokuva alkaa matelemaan elokuvan keskivaiheilla, kunnes lopussa silpominen ja ryminä palaavat takaisin kuvioihin. Elokuvan juoni onkin niin sarjakuvamainen kuin olla voi, sillä meritähti on todellinen vihollinen.

Elokuvan tähtiä ovat Pilkkumies, Peacemaker ja Harley Quinn, jota näyttelee taas kerran ilmiömäinen Margot Robbie. Pidin hyvin paljon aikaisemmasta Harley Quinnin elokuvasta Birds of Prey, joka onnistui olemaan hauskempi kuin tämä ja rytmitys toimi paremmin omalla sekopäisellä tavalla. Harley Quinn tuntuu olevan vakiotähti DC-elokuvissa, eikä minua haittaa se yhtään. Elokuvan hieman tylsempiä hahmoja ovat Edris Elbanin näyttelemä Bloodsport huonolla tytärsuhteellaan ja Daniela Melchiorin näyttelemä Ratcatcher 2 omalla hyvällä isäsuhteellaan. Olisin toivonut elokuvaan enemmän värikkäämpiä ja sekopäisempiä hahmoja. Niitä oli, mutta heidän ruutuaikansa jäi erittäin lyhyeksi.

The Suicide Squadin vahvimpia puolia ovat visuaalisuus. Taistelut ovat upeasti koreografioitu ja värit pompsahtavat upeasti ruudulle. Tosin elokuvaa vaivaa kohtausten lavastuneisuus. Kun hyökätään "vihollisten" leiriin, niin leiriläiset eivät huomaa mitään, vaikka miehiä tippuu aivan näköetäisyydeltä vierestä. Jokainen leiriläinen on silti onnellisesti omassa maailmassaan, odottaen päähenkilöiden suorittamaa kuoloniskua. Toinen esimerkki: Miten sattuikin, kun pitäisi hypätä korkealle iskeäkseen vihollista silmään, onkin rakennuksen katolla kätevästi hieno astinlauta suunniteltu ja aseteltu juuri kyseistä hyppyä varten. Aivan kuin seuraisin jotain videopeliä, jossa vihjataan pelaajalle, että mitä pelaajan pitäisi tehdä päästäkseen eteenpäin pelissä. Mutta tämä on elokuva. Tällaiset rakennetut vihjeet eivät toimi samalla tavalla elokuvissa kuin peleissä.


Tuomio

The Suicide Squad: Suicide Mission on hyvä elokuva, mutta pisteitä tiputtaa rytmilliset ongelmat. Elokuva laahaa keskivaiheilla. Olisin kaivanut enemmän Birds of Prey -elokuvan tyylistä sekoilua ja meininkiä läpi elokuvan. Nyt rauhoituttiin ihan liikaa miettimään, mitä ja mihin ryhmä lähtee tekemään seuraavaksi kaaosta. Ja jos ei muuta tärkeämpää tapahdu, niin vedetään kännit baarissa, kunnes elokuva muistuttaa hahmoja jatkamaan elokuvan juonta eteenpäin. Kummallisesti humalakin unohtui hahmoilta. Elokuva ei herättänyt suurempia tunteita. Ei naurun pyrähdyksiä, ei kostuneita silmiä, eikä suuria hurrauksia. Ihan kelpo supersankarielokuva ja parempaa DC-elokuvaa. Olisin vain toivonut, että oltaisiin päästy Guardians of the Galaxyn tasolle huumorissa ja meiningissä.


Tähtien selitykset:

  • 1/5 = Huono (Ei voi suositella. Teos puuduttaa, tai jopa ärsyttää.)
  • 2/5 = Tyydyttävä (Voi katsoa, jos ei parempaakaan ole. Hieman mitäänsanomaton teos.)
  • 3/5 = Hyvä (Voi suositella. Laadukas teos, mutta isot tunteet jäävät saavuttamatta.)
  • 4/5 = Erinomainen (Iso suositus. Voimakas ja herättää vahvoja tunteita.)
  • 5/5 = Mestariteos (Mykistävän hyvä ja saa katsojan pauloihinsa erityislaatuisuudellaan)

Tiedot:

  • Ensi-ilta: 06.08.2021 
  • Ikäraja: 16 
  • Pituus: 132 min. 
  • Ohjaus: James Gunn
  • Käsikirjoittajat: James Gunn perustuen DC:n hahmoihin
  • Näyttelijät: Margot Robbie, Idris Elba, John Cena, Joel Kinnaman, Jai Courtney, Peter Capaldi, David Dastmalchian, Daniela Melchior, Michael Rooker, Alice Braga, Pete Davidson, Joaquín Cosio, Juan Diego Botto, Storm Reid, Nathan Fillion, Steve Agee, Sean Gunn, Mayling Ng, Flula Borg, Jennifer Holland, Tinashe Kajese, Sylvester Stallone, Viola Davis
  • Genret: Fantasia, Seikkailu, Toiminta
  • Arvostelija: Erkki Alho
  • Elokuvateatteri: Finnkino Turku: Kinopalatsi
  • Näytös: Sali 3 Ma 2.8.2021 Klo 11.30
  • Lähteet: IMDB, Wikipedia, Finnkino, filmikamari
  • Arvosana: 3/5 Hyvä

Muista:

  1. Elokuva-arvostelu on aina henkilön oma subjektiivinen mielipide.
  2. Mielipide kerrotaan perustellen omia näkemyksiään.
  3. Näkemyksiä on yhtä paljon kuin on ihmistä.

Traileri:


03.08.2021 | Kirjoittanut: Erkki Alho
Seuraa Suomikassua:
Suomikassu Facebook Suomikassu Instagram Suomikassu Youtube Suomikassu Twitter Suomikassu Discord


Luitko jo nämä jutut?

Respect on musiikkielokuva, jossa sukelletaan Aretha Franklinin laulajauran 50-70-lukujen väliseen aikaan.


Kommenttialue

Voit kommentoida nimimerkillä kirjautumatta tai kirjautumalla


Tuoreimmat arvostelut

Respect on musiikkielokuva, jossa sukelletaan Aretha Franklinin laulajauran 50-70-lukujen väliseen aikaan.


Tuoreimmat vertailut

Fyysisen ja striimimedian kuva- ja äänivertailuja



Tuoreimmat erikoisartikkelit